Helsingin Konservatorion verkkokirjasto

Kansanlauluja Inkerinmaalta
Muistilista on tyhjä
Vis
Julkaisun nimeke
  • Kansanlauluja Inkerinmaalta
Julkaisutiedot
Ulkoasutiedot
Sisältö
  • Las mie lauluille lähemmä; Mie kun laululle lähhein; Las mie laulan, las alotan; Maailman synty; Saaren synty; Tuonelta kosinta; Laivassa surmattu veli; Isätön poika; Tuurinpoika; Tuurin poikoi; Tytärten surmaaja; Annikka ja sulho; Annikke ja kesti; Viron orja ja isäntä; Suka mereen; Velloini venoisen seppoi; Velloini venoisen seppä; Jalka kiveen; Meiltä kukkoi tapettii; Varas koristeet; Ilolla laulaja; Aloin kukkua käkenä; Oma emo- vieras emo; Kotikylän ylistys; Lähemmä läpi kyläisen; Vast miä kullan kuolettelin; Vasta kulloin kuolettelin; Emännän kolme kieltä; Jauhajanuorikko; Kun olin ison kotona; Kun olin tyttönä kotona; Raha vieri- mie enemmän; Piennä petti miun emoni; Soua laiva Suomenmaalle; Minja saunan lämmitti; Osasit omenan tehdä; Osasi omenan tehhä; Miks on meitä näin vähäisen; Rekryytti; Terve kuu, terve päivä; Hyvä päivä, terve teille; Hyvää iltaa vierahille; Itke, neito naitaessa; Morsian sia sissoini; Morsian sie sissoin; Morsian miun sissoini; Sulho, viljon veljeyeni; Yks oli oinepuu kylässä; Yksi oli aunapuu kylässä; Oi sie nainen naisueni; Hyvä kokki, kaunis kokki; Jo meille ero tulloo; Jo meille ero tulevi; Morsiamen itku; Kuokkijat; Myö määmme, siun jätämme; Myö mäenemmä, siun jätämmä; Myö tulimme, myö menemmä; Häälauluja; Aijai sinnuu Katri-sisko; Osta sie sisko Juholleisi; Katriina kotikanane; Nyt isän majast lähdet; Jäi multa monta muistoa; Sä kasvoit neito kaunoinen; Nuku nuku nurmelintu; Uni tule ulkomaalta; Nukuta Jumalan lasta; Mie laula lapselleini; Luulin lasta lukkariksi; Tuuti lasta Tuonelaan; Tuuti lullaa lasta; Kiis kissa karjaan; Sikkeli karjaan; Lähtää, seukko, seppälää; Hyvä ilta, terve tänne; La kuin katson liekkuani; La minä koittelen liekkujaini; Ei oo nyt nykyiset naiset; Tanssikaamme me tasaiset; Tantsikaahan työ tasaiset; Tässä tanssivat tasaiset; Tuossa tanssivat tasaiset; Miks ei tyttö taiten tanssi; Mitä istumma ilota; Miks myö issumme ilota; Tupa on täynnä tuppisuita; Oroisilla; Jos minä kirpun kiinni saisin; Melkutusta; Alotettaa leikki pittää; Pankaa rahti liikkeelle; Mie kuin lasist katselin; Otra on jo tähällä; Kolmii; Laulelen ja rallattelen; Tämä liekku on rehtijä; Hurjalla luonnolla; Minä olen armotoin; Mitäs sinä vanha hurri; Oman sänkyni laialle; Mikä on likan laulellessa; Ei piä männä turhille teille; Surussain mie laulelen; Illall kultain hevoistansa; Meil on paljo rekryttilöi; Minäpä olen se laulajatyttö; Kukapa se Inkerissä kyntää; Istutin vaahteranoksan; Ruusun kukkii kasvattelin; Ei se ole tytön heila; Poikia viedään rintamalle; Juhannuksen aattoiltana; Kaunis oli koivu; Sinun tähtes mamman sinisilmäpoika; Tulliitha ne ajat ettee; Hoilee-loilee lammaspaimee; Älä itke, äitini; Tuutarin kissankeittäjät; Inkerinmaal olen syntynyt; Kun Nevan joki hiljallensa laskee; Hiljalleen Nevan virta; Tuuli hiljaa huminoipi; Volga-virran rannikoilla; Herra johtaa omijansa; Omal maal; Kun olen kulkevainen; Nouse, Inkeri.
Käsittelee aiheita
Aineiston lajityyppi
Muut tekijät ja/tai teokset
Julkaisusarja
  • Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 0355-1768 ; 557.
ISBN
  • 951-717-713-5
*00004351cam a2200361ui 4500
*001201
*00520181109121904.0
*008931223s1992\\\\fi\||||  |||| 00||0|fin c
*020  $a951-717-713-5$qnidottu
*035  $a37558
*035  $a(conv)37558
*0410 $afin
*084  $a78.4$2ykl
*084  $a78.4711$2ykl
*24500$aKansanlauluja Inkerinmaalta /$ctoimittanut Anneli Asplund ; julkaissut Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
*264 1$a[Helsinki] :$bSuomalaisen kirjallisuuden seura,$c1992.
*300  $a184 sivua :$bkuvitettu, karttoja, nuotteja ;$c21 cm
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338  $anide$bnc$2rdacarrier
*4901 $aSuomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia,$x0355-1768 ;$v557
*5050 $aLas mie lauluille lähemmä; Mie kun laululle lähhein; Las mie laulan, las alotan; Maailman synty; Saaren synty; Tuonelta kosinta; Laivassa surmattu veli; Isätön poika; Tuurinpoika; Tuurin poikoi; Tytärten surmaaja; Annikka ja sulho; Annikke ja kesti; Viron orja ja isäntä; Suka mereen; Velloini venoisen seppoi; Velloini venoisen seppä; Jalka kiveen; Meiltä kukkoi tapettii; Varas koristeet; Ilolla laulaja; Aloin kukkua käkenä; Oma emo- vieras emo; Kotikylän ylistys; Lähemmä läpi kyläisen; Vast miä kullan kuolettelin; Vasta kulloin kuolettelin; Emännän kolme kieltä; Jauhajanuorikko; Kun olin ison kotona; Kun olin tyttönä kotona; Raha vieri- mie enemmän; Piennä petti miun emoni; Soua laiva Suomenmaalle; Minja saunan lämmitti; Osasit omenan tehdä; Osasi omenan tehhä; Miks on meitä näin vähäisen; Rekryytti; Terve kuu, terve päivä; Hyvä päivä, terve teille; Hyvää iltaa vierahille; Itke, neito naitaessa; Morsian sia sissoini; Morsian sie sissoin; Morsian miun sissoini; Sulho, viljon veljeyeni; Yks oli oinepuu kylässä; Yksi oli aunapuu kylässä; Oi sie nainen naisueni; Hyvä kokki, kaunis kokki; Jo meille ero tulloo; Jo meille ero tulevi; Morsiamen itku; Kuokkijat; Myö määmme, siun jätämme; Myö mäenemmä, siun jätämmä; Myö tulimme, myö menemmä; Häälauluja; Aijai sinnuu Katri-sisko; Osta sie sisko Juholleisi; Katriina kotikanane; Nyt isän majast lähdet; Jäi multa monta muistoa; Sä kasvoit neito kaunoinen; Nuku nuku nurmelintu; Uni tule ulkomaalta; Nukuta Jumalan lasta; Mie laula lapselleini; Luulin lasta lukkariksi; Tuuti lasta Tuonelaan; Tuuti lullaa lasta; Kiis kissa karjaan; Sikkeli karjaan; Lähtää, seukko, seppälää; Hyvä ilta, terve tänne; La kuin katson liekkuani; La minä koittelen liekkujaini; Ei oo nyt nykyiset naiset; Tanssikaamme me tasaiset; Tantsikaahan työ tasaiset; Tässä tanssivat tasaiset; Tuossa tanssivat tasaiset; Miks ei tyttö taiten tanssi; Mitä istumma ilota; Miks myö issumme ilota; Tupa on täynnä tuppisuita; Oroisilla; Jos minä kirpun kiinni saisin; Melkutusta; Alotettaa leikki pittää; Pankaa rahti liikkeelle; Mie kuin lasist katselin; Otra on jo tähällä; Kolmii; Laulelen ja rallattelen; Tämä liekku on rehtijä; Hurjalla luonnolla; Minä olen armotoin; Mitäs sinä vanha hurri; Oman sänkyni laialle; Mikä on likan laulellessa; Ei piä männä turhille teille; Surussain mie laulelen; Illall kultain hevoistansa; Meil on paljo rekryttilöi; Minäpä olen se laulajatyttö; Kukapa se Inkerissä kyntää; Istutin vaahteranoksan; Ruusun kukkii kasvattelin; Ei se ole tytön heila; Poikia viedään rintamalle; Juhannuksen aattoiltana; Kaunis oli koivu; Sinun tähtes mamman sinisilmäpoika; Tulliitha ne ajat ettee; Hoilee-loilee lammaspaimee; Älä itke, äitini; Tuutarin kissankeittäjät; Inkerinmaal olen syntynyt; Kun Nevan joki hiljallensa laskee; Hiljalleen Nevan virta; Tuuli hiljaa huminoipi; Volga-virran rannikoilla; Herra johtaa omijansa; Omal maal; Kun olen kulkevainen; Nouse, Inkeri.
*650 7$ainkeriläiset$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9532
*655 7$akansanmusiikki$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s241
*655 7$akansanlaulut$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s713
*7001 $aAsplund, Anneli,$etoimittaja.
*830 0$aSuomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia,$x0355-1768 ;$v557.
*979  $a37558
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Tähän kirjaan on koottu Inkerin-kävijöiden keräämien laulujen sanat ja sävelmät puolentoista vuosisadan ajalta: vanhakantaisia kertovia ja koskettavan lyyrisiä lauluja, hää- ja liekkuvirsiä, kehtolauluja, tanssi- ja piirilauluja. Uusimmat heijastavat Stalinin kauden sortovuosien raskaita tunnelmia. Kirjassa on myös inkeriläisen laulun ominaispiirteiden kartoitus. Runsas kuvitus.

Niteen tunnusTilaEräpäiväKirjastoHylly
1303067922Saatavana Helsingin Konservatorion kirjastoKansanmusiikki 78.4 Kan